Pöllösäärystimet

Vihreästä jämälangasta syntyi pöllösäärystimet. Tarkoitus oli tehdä pitkät, polvien alle yltävät säärystimet – ja niin teinkin, mutta ne jäivät vähän liian kapeiksi. Kuitenkin edelliset vastaavat säärystimeni venahtivat käytössä liiankin isoiksi, joten tein nyt muutamaa silmukkaa kapeammat. Ehkä nämäkin tästä vielä venahtavat. 

Venahtamista odotellessa säärystimiä voi käyttää söpösti rutussa lämmittämässä nilkkoja!

Pitkät kirjoneulesukat

Löysin niin kauniin värisen langan, että halusin tehdä siitä pitkät sukat. Kauniin violetin kaveriksi valitsin mustan ja kirjoneulekuvioksi sovelsin Irish Dream -kukkakuviota. Silmukkamäärän takia jouduin vähän yksinkertaistamaan kuviota, sillä suosin itse paksumpia lankoja ja puikkoja, kuin mitä alkuperäisessä kuviossa oli käytetty. 

Nämä sukat aiheuttivat suuuuurta neulologista häiriötä. Nämä ovat syy heikosti tehtyihin saksanläksyihin, toisella kädellä kirjoitettuun lyriikan analyysiesseeseen sekä normaalista poiketen myös väsymykseeni. Yleensä sentään maltan neulomiseltani nukkua, mutta koulujutut kärsivät. Nyt neuloin yölläkin, mutta samapa tuo – väsynyt olen muutenkin aina! 

Tein kantapään kaksinkertaisella langalla käyttäen sekä mustaa että violettia. Vaikka lanka on kaksinkertaisena tietysti paksumpaa, neuloin kantapään samoilla puikoilla kuin muunkin sukan, ja kantapäästä tuli ihan sopiva. Kaksinkertaisena se on myös hivenen vahvempi – ehkä. Jalkaterään tein vain raitoja, sillä halusin sukan mahtuvan kenkään ja tuntuvan möykyttömältä jalassa. Sukan nurja puoli kuvataan tietysti vain, jos se on siisti. Tällä kertaa sen kehtaa näyttää.


Normaalista bloggaustavastani poiketen yritän nyt kirjoittaa näistä sukista myös ohjeen, joka on vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa. Arvostaisin kuitenkin, jos muistelette minua lämmöllä ohjettani käyttäessänne, ja jos pidätte blogia tekeleistänne, linkatkaa minun blogini. Itse en ole oikeastaan ikinä tehnyt mitään neuletta loppuun asti ohjeen mukaan, joten ohje voi poiketa tavanomaisista neuleohjeista sanastoltaan ja selkeydeltään. Yritän kuitenkin. 

Tarvikkeet:

Sukkapuikot kooltaan n. 3,5 (ja nyöriin kokoa 2)

Novita 7 veljestä -lankaa tai vastaavaa (kahta väriä, yksi kerä kumpaakin)

Sukan koristereunus:

Luo 64 silmukkaa (16 silmukkaa puikolle) mustalla. Neulo kuusi kerrosta oikein. Neulo seitsemännellä kerroksella kaksi oikein yhteen ja langankierto koko kerros. Neulo viisi kerrosta oikein. Ennen kuudennen kerroksen neulomista, taita työ kiertokerroksen kohdalta ja neulo sitten aloitusreuna yhteen kuudennen kerroksen kanssa. 

Sukan varsi:

Ota työhön mukaan liila lanka. Neulo kirjoneuleena seuraavan kuvion mukaisesti. Kuvion pohjavärinä on violetti. Kuvio neulotaan jokaiselle puikolle ja kuvion alkamiskohta on puikon ensimmäinen silmukka.

Varren nauhakuja

Kuvion jälkeen neulo mustalla langalla neljä kerrosta oikein. Viidennellä kerroksella neulo kaksi oikein yhteen ja langankierto koko kerros. Neulo kolme kerrosta oikein. 

Neulo kolme kerrosta violetilla langalla oikein. Neulo kirjoneuleena aiempi kuvio, nyt käänteisin värein, joten pohjavärinä on musta. 

Neulo kuvion jälkeen kaksi kerrosta violetilla. Neulo kolmannella kerroksella kaksi oikein yhteen kahdeksan silmukan välein. Puikolla on nyt 14 silmukkaa.  Neulo sitten viisi kerrosta mustalla oikein. Neulo kuudennella kerroksella kaksi oikein yhteen seitsemän silmukan välein. Puikolla on nyt 12 silmukkaa. Neulo vielä kerros mustalla.

Varren kerrosnousukuvio

*Nosta silmukka neulomatta. Neulo violetilla kolme oikein.* 

Toista *-* kaksi kerrosta ja neulo sitten yksi kerros mustalla normaalisti oikein.

Toista ylläolevaa kahden kerroksen kerrosnousua ja yhtä mustaa kerrosta yhteensä 16 kertaa. 

Tiimalasikantapää

Neulo kaksinkertaisella langalla käyttäen sekä mustaa että violettia lankaa. Neulo nyt vain 1. ja 4. puikon silmukat, neulo oikealla oikein ja nurjalla nurin. Neulo jokaisen kerroksen kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Tee kavennukset kunnes kummallakin puikolla on 4 silmukkaa (yhteensä 8 silmukkaa). Aloita sitten silmukoiden poimiminen. Poimi jokaisen oikean kerroksen alussa ja lopussa silmukka kavennetun osan reunasta. Nurjalla kerroksella nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo sitten normaalisti nurin. Näin jatketaan, kunnes kummallakin puikolla on taas 12 silmukkaa (yhteensä 24 silmukkaa) 

Jatka kantapään jälkeen pyöröneuleena mustalla langalla. Neulo viisi kerrosta ja vaihda violettiin. Tee viiden kerroksen korkuisia raitoja, kunnes sukka on haluamasi kokoinen. Tee kärkikavennukset. Niiden tekemiseen löytyy mainioita ohjeita netistä googlettamalla. Oma tapani on niin kummallinen, etten osaa sitä selittää, eikä se ole edes kovin hyvä tapa. Myös tiimalasikantapäähän löytyy ehkä selkeämpi ohje jostakin. 

Nyöri

Luo kapeammille (koko 2) puikoille kolme silmukkaa. Neulo aina oikealta oikein. Lanka kulkee työn takana, älä siis käännä työtä. Kiristä aina ensimmäinen silmukka niin tiukkaan kuin saat. Jatka näin 80 cm. Nyöri on helppo pujottaa sukanvarren nauhakujaan käsin, kunhan päättelee nyörin aloitus- ja lopetuslanganpäät vasta, kun nauha on pujotettu varteen. Ohut, yksinkertainen lanka menee helposti nyörikujan reunasta sisään ja sen avulla  saa vedettyä neulotun nyörin rei'ästä läpi. 

Päättele langanpätkät ja nauti sukista! 

Pahanmielenlintu

Tulkaa sankoin joukoin katsomaan, kuinka minä ja neulomani lintu tulemme keskenämme toimeen! 

Komediallinen visuaalisen teatterin esitys Pahanmielenlintu ottaa huumorin keinoin kantaa ihmisen ja merimetson väliseen suhteeseen ja luonnonsuojelun ristiriitoihin. Esitys yhdistää nukketeatterin, objektiteatterin ja ihmisnäyttelijän kokonaisuudeksi, jossa on myös luontodokumenttimaisia piirteitä. Esityksessä merimetso ja ihminen elävät rinnakkain samassa saaristomaisemassa, jossa kumpikin toimii lajilleen tyypillisellä tavalla. Esitys pohtii ihmisen ja merimetson suhdetta paitsi elinympäristöönsä myös toisiinsa: Onko toinen toistaan pahempi? 

Esitys on nukketeatteriopiskelija Bea Wilénin taiteellinen opinnäytetyö osana Turun Taideakatemian Fanatik Figuras -opinnäytetyöfestivaalia. 


Esitykset

Ke 27.4. klo 19

To 28.4. klo 16 ja 18

Pe 29.4. klo 16

La 30.4. klo 16

Esityksen kesto noin 30min

Ikäraja 5 vuotta.

Varaa lippusi ennakkoon osoitteesta https://holvi.com/shop/turkuamk/

Hinta 10/5 € tai ovelta käteisellä 12/7 €

Köysiteatteri, Linnankatu 56, 20100 Turku

Tapahtuma löytyy myös Facebookista!

Virkattu kolmiohuivi

Aiemmin tekemästäni Kettu-huivista jäi lankaa melko paljon yli, sillä hamstrasin kaiken varalta todella monta kerää. Yli jääneestä langasta virkkasin tämän kolmiohuivin, lankaa tosin jäi vieläkin yli. Toisaalta tämä väri on mielestäni hyvin kaunis – ei siis haittaa lainkaan,  että lankaa on edelleen jemmassa. 

Tämä on toinen virkkaamani käsityö, jonka esittelen blogissani. Lapsena olen tosin virkannut paljon enemmän kuin neulonut. Myös edellinen blogissa esitelty virkattu asia (paita) oli verkkokuvioinen. Ehkäpä siksi, että verkkoa on niin helppoa ja nopeaa tehdä, ja jälkikin on ihan kaunis. Joskus voisi opetella virkkaamaan jotain pitsimäisempää, mutta se vaatisi todennäköisesti jonkin ohjeen, joiden katsomiselle olen allerginen. Tämä huivi meni syntymäpäivälahjaksi äidilleni, joka ei suostunut poseeraamaan huivi kaulassaan, koska hän oli pukeutunut keväiseen ja mutaiseen mökkisäähän sopivaan haalariin, joka taas ei sopinut yhteen huivin kanssa. 

Ratsastusjousiampujan käsineet

Jos osallistuu tammikuussa – 20 asteen pakkasessa – kaksipäiväiselle jousiammuntakurssille, saattaa kaivata käsilleen lämmikettä. Mitkä tahansa käsineet eivät kuitenkaan sovi, sillä sormien tulisi tuntea villakerroksen alta jotakin. Ratsastusjousiampujan tekniikkaan sopivat käsineet olivat kuitenkin tammikuussa vasta haave. Nyt, maaliskuun lopulla, kun hansikkaiden tarve vähitellen laantuu, sain valmiiksi paitsi hienon suunnitelmani myös sen toteutuksen. 

Suunnittelemani hansikkaat lämmittävät niitä sormia, joita tarvitsee vähiten ampuessa. Valitettavasti etenkin oikeasta kädestä vain pikkurilli kuuluu näihin sormiin. Nämäkään hansikkaat eivät siis pidä sormia lämpimänä monen tunnin treenissä, mutta sormet huutavat lämmittelytaukoja huomattavasti vähemmän, kun edes osa kädestä on lämpimässä. 

Hansikkaita koristaa tietysti vastakaarijousen kuva, joka on tehty silmukoita jäljentämällä. Harmaan jänteen tosin tein tavallisilla ommelpistoilla. Vasemman käden pikkurilli pysyisi ehkä paremmin lämpimänä, jos se olisi nimettömän ja keskisormen kanssa samassa paketissa, ja jousella ampumista ajatellen se voisikin olla siellä. Kuitenkin ohjasote hevosen selässä vaatii erillään olevan pikkurillin, vaikkei selästä ammuttaessa ohjiin juuri kosketakaan. 

Pöllöpostia!

Jatkan hullaantumistani Potter-aiheisiin käsitöihin, mutta tällä kertaa vähemmän ilmiselvästi. Hedwigin koristamat pöllöpostisukat tunnistaa Potter-krääsäksi vain harjaantuneimmat potteristit (ja nyt myös blogini lukijat), eivätkä välttämättä hekään, joten sukkia voi erinomaisesti käyttää tilanteissa, joissa haluaa tuoda potteristisuuttaan (hieno taivutus sanalle potteristisuus, vrt. katolilaisuus) esille vain hieman. 

Aluksi sukista piti tulla kirjoneulesukat, joissa olisi ollut varressa pöllöt ja kirjekuorien tilalla noidankattiloita, sekä jalkaterässä salamoita ja silmälaseja. Sain jopa sellaisen sukan valmiiksi, mutta tein noidankattiloista liian kireitä ja sukka ei mahtunut kantapään yli jalkaan lainkaan. Niinpä purkasin ja samalla yksinkertaistin ideaa säästääkseni hermojani. Kirjoneuleena siis tällä kertaa vain kirjekuoret ja Hedwigin siipipilkut. 

Luistinsukat

Niin se vaan kuulkaas jäät suli

ja loska sanoi "pulipuli",

mut luistinsukat valmiiks tuli!

Ehdin tänä talvena luistelemaan kerran. Sen kerran harmistelin, ettei luistimiini mahdu villasukkaa ja keksin, että mitäpä sitä sukkaa luistimen sisään tunkemaan, kun sukan voi laittaa päällekin. Syntyi ihan oma keksintöni: Luistinsukat! En väitä etteikö joku olisi voinut tehdä tällaiset jo ennen minua, mutta silti idea oli omani ja suunnittelin nämä itse. Joku jossain on saattanut silti olla minua nopeampi.

Sukissa ei ole pohjaa, vaan kaunoluistimen terän aukoista tulee nappikiinnitteiset lärpäkkeet, jotka pitävät sukan nätisti paikallaan. Köyhänä opiskelijana napit valitsin sen perusteella mitä minulla oli valmiiksi olemassa tarpeeksi monta. 

Ehkä ensi talvena pääsee luistelemaan lämpimin varpain?