Kuva

Kuva

lauantai 21. marraskuuta 2015

Harry Potter -sukkapaljous


Lupailin lisää Potter-aiheisia neulomuksia jo heinäkuussa – tässä niitä nyt vihdoin tulee. Tämä sukkaryhmä oli tuloillaan jo silloin heinäkuussa, mutta vasta nyt ne ovat valmiit. Sukat ovat olleet neulottuina jo kauan, valmistumista viivästytti vain laiskuuteni logojen kiinniompeluun. Logot olen tehnyt Vimman kankaanpainannassa jo ennen kuin tiesin mihin niitä käyttäisin. 



Luihuisen sukat valmistuivat ensin. Lanka on samaa kuin heinäkuussa tekemässäni kaulahuivissa. Tarkoitus oli tehdä koko sukat huivin jämälangasta, mutta toinen sukka jäi ihan muutamaa riviä vajaaksi ja jouduinpa sitten ostamaan vielä yhden kerän saadakseni nämä valmiiksi. 



Korpinkynnen sukissa on samaa harmaata kuin Luihuisen sukissa, vaikka kirjojen mukaan Korpinkynnen värit ovatkin sininen ja kupari. Kuparinväristä lankaa vain ei tahdo löytyä, kaikki ovat aina lähempänä oranssia. Leffoissa tosin Korpinkynnelläkin on harmaata, joten eivät nämä kovin kamalasta uskottavuusongelmasta kärsi.



Puuskupuh-sukkien lankaan olen tosi tyytyväinen. En oikeastaan ole suuri keltaisen ystävä, mutta tämä sävy on melko rauhallinen ja maanläheinen, joten ehkäpä nämäkin päätyvät joskus jalkaani.



Rohkelikko-sukkiin jouduin purkamaan vanhat säärystimeni, sillä tummanpunaista lankaa ei tahtonut löytyä millään. Se taitaa olla kausiväri. Kirkkaanpunaista on toki tarjolla aina, mutta en halunnut sitä. Rohkelikon kultaisiin tehosteraitoihin käytin samaa keltaista kuin Puuskupuh-sukkiin. 



Kaikkia lankoja jäi sen verran yli, että päätin tehdä vielä Tylypahka-sukat. Nämä ovat niihin päiviin, kun en tiedä mihin tupaan kuuluisin.

Koen kuuluvani eniten Luihuiseen tai Korpinkynteen ja siksi uskon niiden sekä Tylypahka-sukkien tulevan eniten käyttöön. Voin kuitenkin pukea jalkaani sukat tästä lähtien fiiliksen mukaan. Minun ei tarvitse olla aina luihuinen. Jonakin päivänä saatan kokea kuuluvani Rohkelikkoon tai voin pukea sukat sen mukaan, millaisia luonteenpiirteitä itseeni sinä päivänä tarvitsen. 

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Halloween: Mother Gothel




Tämän vuoden Halloween-juhlien teema oli Disney-pahikset. Minä pukeuduin Mother Gotheliksi elokuvasta Tangled (Kaksin karkuteillä). Kangasvalintani oli mielestäni juuri oikea väriltään ja kuvioltaan, mutta hyh kuinka vaikeaa ommeltavaa se oli! Ompelukoneeni kapinoi ohuita ja joustavia kankaita vastaan, joten jouduin mekon yläosan jokaiseen saumaan ompelemaan joustamattoman puuvillanauhan vain, jotta ompelukoneen tikki ei hyppisi. Helmaan sainkin käytettyä uutta saumuriani! Jos olisin hankkinut sen paria viikkoa aiemmin, olisin päässyt paljon helpommalla!



Tämä koristekuvio aiheutti pientä paniikkia. Sain sen valmiiksi noin viisitoista minuuttia ennen kuin mekkoon oli tarkoitus pukeutua. Itseasiassa vielä juhlapäivän aamuna mekossa ei ollut edes helmaa. En suinkaan jättänyt tätä viimetippaan, minut vain keskeytti liuta koulutehtäviä, jotka olin jättänyt viimetippaan. Laiskempi olisi vain ommellut jonkin kultaisen koristenauhan kaula-aukkoon, mutta jokin omituinen perfektionismin siemen vaati tällaista hullua vaivannäköä halloween-asun eteen.


 

Kiireen takia jouduin jättämään asuun kuuluvan vyön pois. En olisi millään ehtinyt ompelemaan sitä. Lopputulos on kuitenkin riittävän lähellä. Toivottavasti saan vielä tilaisuuden käyttää tätä mekkoa jossakin uudelleen. Voin ommella vyön sitten sinne.

Kuvat ovat Suomen marraskuun mukaisia: Pimeitä ja suttuisia. Pahoitteluni siitä!

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Noitarumpu


Taas uusi taito hankittuna! Tällä ei ole mitään tekemistä neulomisen (eikä oikeastaan edes ompelemisen) kanssa, mutta on tämä sentään käsityötä ja siten sopii blogiini. Osallistuin Naantalin Opistossa noitarumpukurssille ja tällainen tuli kyhättyä. 



Tässä rummun vanerikehikko on liimauksessa ja kuiva poronnahka odottaa värjäystä. Ennen värjäystä nahka leikattiin kehikon muotoon (joka ei ole täysin pyöreä) ja rei'itettiin nauhaa varten. Jämäpalasta leikattiin matonkudemaista nauhaa, jolla rumpukalvo punottiin kehikon ympärille. 



Värjäsin nahkan kahvilla ja teellä. Ämpäriin tuli päällimmäiseksi vielä puukapula, joka painoi nahan kokonaan tuonne mönjään. Ilmeisesti johonkin jäi kuitenkin jokin ilmakupla, sillä valmiissa rummussa on pari vaaleampaa läikkää. En ole vielä päättänyt ärsyttävätkö läikät minua vai ovatko ne vain persoonallinen lisä. Sekä että kai.



Märkä ja värjätty nahka sitten punottiin puukehikon ympärille ja rumpu jätettiin kuivumaan. Kuivumisen jälkeen piirrettiin koristeet. Kerrankin sai piirtää tikku-ukkoja ja kutsua sitä taiteeksi!

Kuva © Roimaelämys



Rannikkoseutu 20.10.2015 (Jos kuva on pieni, katso nettilinkki)

maanantai 14. syyskuuta 2015

Kettukarkkisukat

Olen ollut neulehiljaiselolla jo useamman viikon! En voi väittää, että olisin ollut kovin ahkera neulomista tärkeämpien asioiden suhteen, mutta vähänkin on aina eteenpäin! Opinnäytetyöni on sentään jo aluillaan! 


Näiden sukkien teko ei varsinaisesti aiheuttanut neulologista häiriötä, sillä nämä olivat tilaustyö. Tilaustyöt ovat aina hieman korkeammalla tärkeysjärjestyksessä kuin ne kahdeksannet sukat itselle. Toisin sanoen minun oli kerrankin tarkoitus viettää aikaa neuloen, ei vain korvata koulutehtäviä vahinkoneulomisella. 

Sovelsin näihin sukkiin muistaakseni Novitan ohjetta ja soveltamisella tarkoitan, etten katsonut siitä enempää kuin tuon kuvion. Kammoksun neuleohjeita! Oikeastaan kammoksun myös kuvioneuletta. Käytössä on liikaa lankoja, jotka tykkäävät kietoutua toisiinsa ja mennä solmuun, mutta lopputulos on tuskaisen työn takana aina palkitsevampi kuin ihan vain tavallinen sukka :)

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Harry Potter -miitti


Menetin tänään Harry Potter -miittineitsyyteni, eli poistuin ensimmäistä kertaa kotikomerostani olemaan täydellisen julkisesti Harry Potter -nörtti. Tapahtumaa varten oli tietysti valmistettava teemaan sopiva asukokonaisuus. Niinpä neuloin huivin ja ompelin hameen. 



Tekemiäni Tylypahkan koulun ja tupien logoja löytyikin jo ennalta laatikoistani, joten huivi sai vielä asiaankuuluvat kangasmerkit. 



Kankaan hameeseen sain Mummilta jo kauan sitten, kun en vielä edes tiennyt mitä siitä syntyisi. Ompelin hameen päivässä (päivää ennen miittiä, hyvä minä!) ja tajusin illalla myöhään, ettei minulla ole vetoketjuja. Ainoa vahingossa johonkin säästynyt sopivan mittainen ketju sattui olemaan valkoinen, joten se nyt vilkkuu sitten vähän. Ehkä voin vaihtaa ketjun joskus jos katson tarpeelliseksi.  Hameessa on myös tasku taikasauvaani varten, joka on muuten aito kopio Fenrir Harmaaselän sauvasta.


Neljästä tuvasta en ole koskaan osannut jakaa itseäni mihinkään täysin. Tänään olin Luihuinen, mutten ihmettelisi, vaikka lajitteluhattu tosipaikan tullen laittaisi minut johonkin muuhun tupaan. Toisaalta Luihuinen tuntui aika oikealta, olenko minä Luihuinen? Tässä taistelen Rohkelikkoa vastaan!


Lähiaikoina on tulossa myös muuta Potter-aiheista! ;)

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kesämallisto


Kesäshortist muokkautuivat aivan tavallisista mustista kirppisfarkuista. Nyt niissä on sirkkoja, edessä henkselihakaset (sukkia tai säärystimiä varten tai ihan muuten vain) ja takana D-lenkit. Päällä oleva paita on tehdasvalmisteinen, mutta lisää persoonaa tuo itse painettu lohikäärmeen luuranko ja pitsireunus. 



Lohikäärmeluuranko teema jatkuu kesämekossa. Selkä on avoin ja takana on jokin pentagrammia etäisesti muistuttava härpäke. 




Sama kuvio tuli myös liilaan mekkoon. Tästä pidän itse enemmän. Minulla on meneillään kesäromanssi pitkiin mekkoihin ja tämä liila on mielestäni värinä kauniimpi kuin aivan kirkkaan punainen ja sopii minulle paremmin. Tässä avointa selkää koristaa nyöritys. Minulle on vielä vähän epäselvää, miksi oikein tein näihin avoimet selät: Käyttö vaatii spesiaalirintsikat! 

Punaista, mustaa ja vilkkuvia olkapäitä




Tämä on ihan ensimmäinen onnistunut villapaitani (jotain pieleen menneitä ja purkuun joutuneita on useampi). Hermoja säästääkseni tein tästä lyhyemmän, mutta siksi tämä sopiikin mainiosti mekkojen ja vaikkapa korsettienkin kaveriksi!



Aloitin tämän tekemisen kolmesti, kun en vain millään osannut arvioida sopivaa silmukkamäärää kokooni nähden. Nyt se on vihdoinkin istuva! Olen itsekin yllättynyt, kuinka hyvin tämä onnistui. En käyttänyt mitään ohjetta vaan suunnittelin ja tappelin tämän valmiiksi ihan omin avuin, kuten tuon lyhyemmänkin paidan.